.jpg)
Tämä on ensimmäinen osa blogisarjasta, joka keskittyy lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksen toteutumiseen seura- ja harrastustoiminnassa. Ensimmäisessä blogisarjan osassa käsitellään tuloksia Me-säätiön ja suomalaisten urheiluseurojen keräämästä aineistosta, joka liittyy harrastustoiminnan saavutettavuuteen ja sen vaikutuksiin hyvinvointiin. Seuraavissa osissa esitämme käytännön toimenpiteitä, joilla voimme edistää hyvinvoinnin kokemusta ja yhdenvertaisuutta seuratoiminnassa sekä keskitymme syvällisemmin tarkastelemaan tulosten eroja esimerkiksi laji- ja sukupuolikohtaisten tekijöiden osalta.
Urheiluseurat haluavat vahvistaa rooliaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Lajitaitojen kehittämisen lisäksi jokaisen lapsen ja nuoren tulisi kokea, että harrastuksella on myönteinen vaikutus heidän hyvinvointiinsa.
Keräsimme yhdessä urheiluseurojen kanssa tietoa harrastamisen tavoittavuudesta ja hyvinvointivaikutuksista, jotta voimme kehittää toiminnasta entistä yhdenvertaisempaa. Selvitimme harrastajilta ja näiden huoltajilta kerätyn datan avulla, miten toiminta tavoittaa erilaisista perhetaustoista tulevia lapsia ja nuoria ja miten lapset ja nuoret kokevat toiminnan vaikuttaneen hyvinvointiinsa. Hyvinvoinnin kokemusta tarkastellaan sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta: toteutuuko lasten ja nuorten elämässä syrjäytymiseltä suojaavia tekijöitä, kuten ystävyyssuhteita, ryhmään kuulumisen tunnetta ja kokemusta turvallisesta aikuisesta? Lisäksi kysytään, miten lapset ja nuoret kokevat toiminnan vaikuttaneen omaan hyvinvointiinsa edellisen kuuden kuukauden aikana.
Keräsimme ainutlaatuista tietoa harrastamisen tavoittavuudesta ja hyvinvointivaikutuksista kehittämämme datatyökalu Melvion sekä Jopox-toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Kerätty data antaa seuroille vertailukelpoista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa tukemaan seuran päätöksentekoa, johtamista ja raportointia. Säännöllisellä datankeruullavoidaan hyvinvoinnin muutosta seurata pidemmällä aikavälillä saman vastaajajoukon keskuudessa. Kyselyn tuominen harrastajille tuttuun, jokapäiväisessä käytössä olevaan järjestelmään tavoitti suuren joukon vastaajia. Saimme vastauksia yhteensä yli 2100 harrastajalta tai heidän huoltajaltaan.
Näin urheiluharrastukset tavoittavat lapsia ja nuoria
Seuratoiminnan tulee tavoittaa myös ne lapset ja nuoret, joilla on suurempi riski jäädä syrjään. Keräämämme kyselydatan mukaan harrastajista 20 prosenttia kuuluu perheisiin, joissa on yksi tai useampi sosioekonominen taustatekijä, kuten perheen pienituloisuus, lapsen asuminen yhden vanhemman perheessä, vanhempien pitkittynyt kotona olo tai vanhempien matala koulutusaste.
Kuitenkin vain kaksi prosenttia harrastajista on perheistä, joissa toteutuu kasautunutta huono-osaisuutta. Silloin perhetaustassa toteutuu useita sosioekonomisia riskitekijöitä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 4,2 prosentilla 0–17-vuotiaista oli riski syrjäytyä vähintään kahden riskitekijän perusteella. Näin ollen keräämämme datan perusteella jäävät suomalaiset seurat tavoittavuudessaan alle kansallisen keskiarvon.
Harrastustoiminnan koettu vaikutus hyvinvointiin
46 prosenttia harrastajista kokee hyvinvointinsa parantuneen seuratoiminnan myötä. Seitsemän prosenttia puolestaan kokee toiminnalla olleen kielteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.
Tarkastelemme datassa erityisesti sosiaalista hyvinvointia. Selvitimme, onko lasten ja nuorten elämissä niin sanottuja suojaavia tekijöitä: kokevatko he esimerkiksi kuuluvansa yhteisöön tai onko heillä ystäviä tai perheen ulkopuolista turvallista aikuista, jolle jutella huolista.
Seurakohtaisissa tuloksissa hyvinvointimittareiden tarkastelu ikäryhmä- ja joukkuekohtaisesti tuo tuloksiin syvyyttä. Kun päästään jyvälle esimerkiksi siitä, missä joukkueissa hyvinvoinnin parantumisen kokemus on kaikista merkittävin, voidaan oppeja viedä joukkueesta toiseen ja seurata muutosta ajan mittaan.
Yhteisöllisyyden kokemukset sekä kokemukset ystävyyssuhteista olivat hyvin samankaltaisia riippumatta harrastajan sukupuolesta, mutta hyvinvointivaikutuksissa tyttöjen ja poikien kokemuksissa on selkeitä eroja. Blogisarjan seuraavissa osissa pureudumme tarkemmin näihin eroihin.
Haluatko ymmärtää paremmin oman seurasi vaikuttavuutta? Haemme mukaan uusia pilottiseuroja!
Selvitämme kyselyn avulla hyvinvointimittarien muutoksia pilottiin osallistuneiden seurojen kanssa uudelleen puolen vuoden päästä. Saamme silloin analyysiin mukaan myös osallistujatietoja: Kuinka aktiivisesti harrastajat osallistuvat toimintaan? Entä saadaanko seuratoimintaan mukaan sellaisia lapsia ja nuoria, jotka eivät aiemmin ole harrastaneet, tai joilla ei ole tällä hetkellä muita harrastuksia (drop-in)? Entä kuinka suuri osa jää ajan mittaan pois harrastuksen piiristä, ja ketkä jäävät pois (drop-out)?
Onko seurasi kiinnostunut harrastustoiminnan tavoittavuuden ja hyvinvointivaikutusten mittaamisesta? Etsimme jatkuvasti mukaan uusia pilottiseuroja. Jos innostuit tai haluat tutustua tähän mennessä kerättyihin tuloksiin tarkemmin, ota yhteyttä: info@mesaatio.fi
.webp)
